Silmätulehdushan se siellä oli ja silmätipat saatiin tohtorilta. Niitten tippojen laitto ei Viiman mielestä ole vaan niin erityisen kivaa. Tulehdus on vaikeuksista huolimatta kuitenkin mennyt ohi, mutta silmät rähmivät edelleen jonkin verran. Ollaan siis jatkettu hiukan pidempään kun viikko tippojen laittoa. Lääkärissä Viiman silmänkosteus mitattiin ja se oli juuri ja juuri normaalin rajoissa. Toinen silmä taisi olla hiukan alikin. Lääkäri siis sanoi, että ei ihme jos silmät rähmivät, koska kyynelneste taitaa olla aika tujua tavaraa.
Ulkona on taas ihana ilma. Kevät on ihan selvästi tulossa. Viima ei siitä vaan niin välitä. Lumet tuntuvat häviävän pikkuhiljaa joka paikasta, eli kierimispaikat katoavat. Onneksi Viima ei kuitenkaan ole tajunnut sitä, että lätäkössä tai mudassakin voi kieriä. Parempi siis näin.
Tämän päivän suunnitelmat ovat nyt hiukan auki vielä. Lähteäkkö Vampulaan illemmalla vai mitä? Kädentaitomessujen aikana Viima saa olla pari tuntia kotona yksin nukkumassa, mutta sen jälkeen olisi vapaata. Vampulassa pääsisi tietty metsään ja pellolle juoksemaan, jos emäntä vaan saa raahattua itsensä sinne.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti